Vuodenajan nuo neljä ajanjaksoa vuodessa, jotka tekevät olemisesta ihmeellistä. Ei tarvitse välttämättä reissata maailman ääriin tai ympäri maailmaa kokeakseen eri muotoisia ilmasto-olosuhteita. Sen lisäksi että vuodenajat vaikuttavat ympärillämme olevaan luontoon ne vaikuttavat myös ihmisiin ja ihmisten mieliin. Jokaiseen eri tavalla, joihinkin ei ollenkaan.
Ja nyt kun Syksy jolkottaa jo pitkällä ja lähemmäs talvea liikutaan kokoajan niin tartutaan vuodeajoista syksyyn.
Aika jolloin kesän kuumuus vaihtuu viileämpään ilmaan ja luonto vaihtaa väriä aivan kuten osa eläimistä turkkiaan kohti talvea mentäessä. Mieleen hiipii haikeus “ohi” menneestä kesästä ja sen lämmöstä. Luonto tosin väriloistollaan korvaa ison osan siitä auringonpaisteesta jota kesällä saa. Ja kyllähän syksylläkin aurinko paistaa.
Ympärillä (jos vain luontoa sattuu olemaan) värikirjo on todella laaja. Usein joutuu ihan pysähtymään ja ihmettelemään kuinka kaunista ympärillä on. Ruskaksi tuota kutsutaan ja, joka Lapissa kuulemma kauneinta on.
Eikä toisaalta viileä tuuli haittaa kun muistaa sen, että pukeutumiseen ihminen voi itse vaikuttaa, että pysyy lämpimänä. Sitten kuitenkin on se yksi seikka, joka isolta osin saattaa syksyssä mieliin vaikuttaa.
Nimittäin lisääntyvä pimeys ja aiemmin pimenevät illat. Ei enää pitkään/myöhäiseen aikaan saakka saa nauttia auringon valosta vaan hämäryys ottaa valtaa. Toki auringonlaskut yhä kauniita on, mutta tulevat päivä päivältä aikaisemmin.
Eikä pimeys ja harmaus tee herkälle ihmismielelle hyvää. Päinvastoin synkkyyteen ja alakuloon taipuvaiset ihmiset ovat ns kovilla hämäryyden lisääntyessä.
Vetäydytään oman kodin sohvalle Eikä enää välttämättä lähdetä ulkoilemaan “on liian pimeä”. Kesä valo ja kirkkaus vaihtuu pimeään ulkona ja mielikin synkkenee ja ajatukset saattaa syvissä vesissä käydä useammin kuin vain kerran silloin tällöin.
Eikä tuossa toisaalta mitään ihmeellistä ole olemmehan me jokainen erilaisia ja omia yksilöitämme. Mutta kyllä syksy ruuhkauttaa haravamyymälöiden lisäksi myös psyk. puolen palveluita ja keskustelutukilinjat kuumempia on kuin joulupukin kuuma linja.
Eikä pimeän tai hämärän kanssa tarvitse vaan oppia olemaan. Valoa ja tunnelmaa tuovat esim kynttilät ja toki mielen valoa läheiset. Joskus yksin on hyvä olla, mutta masennuksen alhossa syksyn pimeydessä ei.
Toimitaan itse itseämme auttaen, avataan suu asioista ajoissa läheisille ja kysytään se pieni suuri kysymys “Mitä kuuluu” läheisiltä. Se ei paljon vaadi ja voi olla Iso apu toiselle. Selätetään siis pimeä yhdessä ja nautitaan kuitenkin luonnon kauneudesta.
Syksy todella on kaksisuuntainen kuten saattaa olla ihmisen mielikin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti