Suomenko kielikö

 Suomen kieli tuo ainakin omaan korvaan maaliman kaunein kieli. Silloin joskus muinoin kun ulkomailla kävi niin hyvin nopeasti alkoi kaipaamaan tuttua kielen sointia korvissa. Poislukien tottakai ns turistirysät joissa melkein jokatoinen puhuu Suomea ja ravintoloiden tarjoilijat sekä muut oppineet "lentäviä lauseita".

Kielemme rikkaus, kun on useat eri murteet, jotka värittävät ulosantia ja antaa osviittaa mistä puhuja kotoisin. Esim Tampereella ärrä särähtää ja Kuopion suunnalla viännetään ja kiännetään. Todellinen rikkaus tuo.

Silloin, kun joskus 90-luvulla harjoitteli äidinkielen tunneilla lukemaan niin siitä oli kielen kauneus kaukana, kun ei oppiminen meinannut onnistua. Kirjaimet kuiten upposi kieliopin lisäksi myös umpiluuhun ja oppi pitämään lukemisesta sekä kirjoittamisesta.

Nyttemmin asiat hiukan toisella kantilla, enkä nyt tarkoita omaa lukemistani tai kirjoittamistani. Vaan ylipäätää Suomen kieltä, se kun ei enää ole entisensä. Ja näin keski-ikäisenä ei enää ymmärrä mitä nuorisolaiset puhuu. Joskus The Joulukalenterin aikaan, kun se ensimmäistä kertaa tuli niin Suomi - Englanti yhdistelmäkieli vitsinä kuulosti hauskalta.

Nykyyään tuo Suomi-englanti yhdistelmä ei ole enää niin hauska juttu, mutta vitsiltä kuulostaa edelleen. Ja on sille kai nimikin keksitty Finglish vai mikä lie. Joka toinen sana melkein on Englantia ja joka toinen Suomea. Koita siinä nyt pysyä perässä mitä toinen tarkoittaa jos joku koittaa noin asiaansa kertoa.

Eikä tuo outous ja muutos rajoitu pelkästään puheeseen vaan myös kirjoittamiseen. On lyhenteitä "pari" enemmän kuin OMG ja LOL tai IHQ. Kirjoitus virheistä puhumattakaan (joita itsellekin tulee, mutta perustellusti ne antaa tekstiin luonnetta). Ja sitten kaunokirjoitus on jäänyt pois niin itselle ainakin hämmennys oli suuri, kun tuo huomasin esikoisen aloittaessa koulun.

Paljon on muutosta eikä vain hyvään suuntaa, välillä tuntuu että ei lähellekään. Koitetaan pitää meidän kaunis kiellemme sellaisena, kun se on ollut ja ns kuuluu olla. Luetaan, kirjoitetaan ja puhutaan. Pieni lukuhetki päivässä edes vaikka lapsen iltasatu ei ole pitkä aika tai iso uhraus.

Vielä olisi paljon sanottavaa, mutta jätetään tämä nyt tähän, jos vaikka jossain kohti jatkaisi "paatosta". 

Suuret pienet sanat

Puhekieli on täynnä jos jonkinmoisia sanoja sekä sanontoja ja lisää tulee kovaa vauhtia kun nuorisolaiset uusia keksii. Näin keski-ikäisenä ei nuorten puhekieltä enää ymmärrä ja on tippunut itse kärryiltä jääden tylysti asemalle.

Sanotuilla sanoilla ja tuotetulla puhella on monenmoisia vaikutuksia. Helposti saattaa huomaamattaan loukata toista ihmistä sitä tarkoittamatta. Päinvastaisesti kivat ja mukavat sanat tuovat hyvän mielen niiden kohteelle. Joskus vaan jotkut tietyt pienet, mutta niin suuret sanat loistavat poissaolollaan tai unohtuvat.

Itselleni ja varmasti monelle muullekin tuollaisia pieniäsuuria tärkeitä sanoja ihan arjessa ovat KIITOS ja ANTEEKSI sekä HYVÄÄ PÄIVÄNJATKOA. Noita kuten jo mainitsin kuulee nykyään aivan liian harvoin. Ei sillä että liika anteeksipyytely olisi hyvä asia, koska tuolloin sana menettää merkityksen ja siitä tulee tapa/tavan vuoksi käytetty.

Mene ja tiedä onko noiden sanojen vähyys seurausta kasvatuksesta ja ajan muutoksessa. Nykypäivänä, kun ei isommin tuntemattomien kanssa vuorovaikutusta vaan ollaan omassa kuplassa kuulokkeet päässä tai ilman. On kuitenkin kohteliasta ja hyvien tapojen mukaista kiittää jos joku esim ovea pitää auki. 

Eikä noiden sanojen sanominen mitään maksa tai ketään riko. Päinvastoin saattavat pelastaa/piristää toisen päivää ja olla avaus vaikka keskustelulle. Jollaiseen itse olen useasti törmännyt, kun olen "kiitos" lausunut, josta seurannut vastakommentti ja siitä pieni ah niin harvinainen keskustelu.

Jos kaikki tai ainakin moni koittaisi arjessa toimiessaan: tervehtiä bussikuskia, kiittää kun siihen aihetta ja toivottaa hyvät päivänjatkot esim kaupassa niin voi itsellekin hyvä mieli tulla, kun näkee toisen ihmisen reaktion. 

Ei muuta, kun rohkeasti kokeilemaan ja toteamaan, että ei se niin vaikeaa ole eikä ketään vahingoita.

Kiitos ja hyvää päivänjatkoa