Jokainen juhlapyhä ja aattopäivä saa jonkinlaisen hysterian aikaan ihmisissä. Oli kyseessä sitten joulu, uusivuosi tai juhannus. Mutta jos tarkemmin miettii, niin miksi kaikki tuo. Jouluaaton jo avasin joten nyt Juhannus käsittelyyn.
Vähintään puoli vuotta etukäteen aletaan stressaamaan säätä ja tutkimaan miljuunia sääennustuksia millainen mahtaa ehkä olla mahdollisesti Juhannuksen sää. Toki mökit,paljut ja muut härpäkkeet ja suristimet varattu vuosi etukäteen.
Sitten noita sääennustuksia ja meteorologeja kuunnellen meneekin hyvä tovi aikaa eteenpäin. Sitten tuhottoman pitkä ostoslista suunnitteille ja mahdollinen teema juhlaan jne.
Ai että Sitten koittaa se hetki kun rynnätään kauppaan (eikä todellakaan vaan yhteen). Jossa tottakai kaikki muutkin samaan aikaan. Hiilet, juomat,ruuat, pelit,vaatteet niin ja vielä kerran juomat . "Ja prkl, kun alko ei 24/7 auki" tuumaa moni.
Sullotaan auto lattiasta kattoon täyteen tavaraa, hyvä jos matkustajat saati kuski mahtuu kyytiin. Ja matka juhlapaikkaan alkaa. Jossa perillä huomataan että jotain puuttuu ja taas mennään kiroamaan kauppaan.
Juhlapaikka pitää olla tip top eli koristelu, ja härpäkkeiden asennus seuraavaksi. Sitten juhlitaan ja juodaan aaton ja aattoyön yli.
Aamulla useammalla huono kuin hyvä olo ja luetaan kuinka moni hukkunut ja mitä kaikkea hölmöilty. Sitten kalpeina ja hiljaa siivotaan, huokaillaan ja pakataan auto ja takaisin arkeen. Ens vuonna uudestaan taas.
Toki kaikki tuo hillitön paahtaminen ja värkkääminen kiroiluineen ja muiden haasteineen jaetaan someen niitä että "kaikki on ihanaa, täydellistä, suloista ja kivaa".
Ja ei en nyt tässäkään kohtaa sano että kaikki tai edes Jokainen toimisi noin tai viettäisi Juhannusta edellä mainitulla tavalla. Kärjistetty esimerkki vain. Itselle kuten monelle muullekin varmasti riittää läheiset/rakkaat ihmiset lähellä ja mahdollinen kokko sekä se yhteinen aika. Ilman mitään krumeluureja.
Jokainen taaplatkoon tyylillään. Meitä on moneen junaan ja osa jää asemallekin.
.jpg)