Joskus aiemmin kirjoitin siitä, että jokaisella ihmisellä on ns Pakopaikka elämässä, jossa mieli lepää ja on oikeasti kaukana siitä kaikesta häsästä ja "kiireestä", jota elämässä on. On aikaa (edes hetki) vain itselle ja rakkaimmille jotka läsnä on jos on.
Jokaiselle tuo hetki ja paikka elämässä koittaa. Lähtee suuntaamaan kohti pakopaikkaa tuntien sisällään kuinka helpotus valtaa kehoa ja mieltä. Tiedostaa, että kohta on siinä paikassa johon useammin kaipaisi.
Matkalla jossain kohden mieli tyhjenee täysin asioista joita pyörittää mielessään arjen keskellä 24/7. Hengitys kevenee, kun fyysisesti etääntyy arkihulinasta. Ajatukset on jo vahvasti määränpäässä, mieli on tasaisempi kuin hetkeen ja lopulta edessä aukeaa viimeiset mutkat, suorat ja nurkat joiden takana määränpää on.
Ja vihdoin edessäsi aukeaa se ihana rauhan ja seesteisyyden tyyssija. Kaikki aistit heräävät uudella tavalla eloon, tunnet olevasi yhtä pakopaikkasi kanssa. Näät rakkaat ihmiset (jos mahdollista) ja saat vaan olla.
Pakopaikka-aika voi alkaa. Tuntuu kuin olisit syntynyt uudelleen. Jokainen hengenveto on syvempi, silmät ja muut aistit ahmii sitä kaikkea mitä olet kaivannut ja jota Pakopaikka tarjoaa.
Toki teet normaaleja asioita pakopaikassa joita kotonakin ja töissä. Kaikki vaan tuntuu moninverroin ihmeellisemmältä. Kävelet ulkona jossa näet aamukosteuden haihtuvan, auringon nousevan ja jossain käki kukkuu. Otat kahvikupin käteen ja hörpyn siitä. Taivaallinen maku (vaikka olisikin ihan perus sumppi).
Oli kyseessä pidempi visiitti tai nopea pyrähdys. Tunnet kuinka voimavarastosi täyttyy, mieli lataa itseään uudelleen ja heräät arkeen uudella tarmolla. Jaksat taas hieman paremmin kantaa taakkaa joka kannettavana ja tiedät pystyväsi asioihin.
Toki paikasta lähteminen on haastavaa ja herättää tunteita moneen suuntaa. Eikä kyyneliltä voi välttyä.
Mutta summasummaarum: jokaisella ihmisellä olisi hyvä olla "pakopaikka" , jossa voi vaan olla ja kerätä voimaa. Ei tarvitse olla suurta huvilaa porealtaineen ja muineen tai edes pientä mökkiä. Pienen pieni luontopläntti ja teltta on ihan passeli. Tai mikä vaan kullekin yksilölle on hyvä ja tuntuu oikealta.
Ei anneta arjen musertaa meitä.

